...sydämen sulattava hymy

Kävin juuri elämäni ensimmäisellä jumppatunnilla. Olen päättänyt tehdä elämäntapamuutoksen (siitä lisää kohta), joka sisältää muun muassa rankempaa ja monipuolisempaa liikuntaa, ja niinpä päätin lähteä äidin mukaan aerobic-tunnille.

Sanotaan suoraan: Olen rapakunnossa. Hikoilin kuin pieni porsas, kasvoni helottivat, lihaksia särki. Lisäksi motoriikkani ei ole järin hyvä, joten sekoilin askeleissa ja jätin suosiolla käsiliikkeet pois ja keskityin vain jalkatyöskentelyyn. Mutta hauskaa se oli! Musiikki tempaisi mukaansa, heittäydyin, riemuitsin. Kymmenet fitness-kengät jyskyttivät lattiaa, kun varjonyrkkeilimme, rockasimme, potkimme. Tätä olen kaivannut. Jooga on nautinnollista, mutta joskus on hyvä harrastaa vähän rankempaa, tuskallisempaa, rivakampaa liikuntaa, jossa hiki lentää ja syke kohoaa.

Olen tehnyt harjoitusohjelman itselleni. Sen lisäksi, että pyöräilen kouluun ja takaisin joka arkipäivä niin kauan kuin tiet ovat lumettomat, aion

• joogata joka toinen päivä. Harrastan astangajoogaa, joka on joogista vaativinta. Se ei ole pelkkää venyttelyä, niin kuin jotkut luulevat (yrittäkääpä pysytellä päälläseisonnassa viisi pitkää, syvää hengitystä), vaan rasittaa syviä lihaksia ja kehittää tasapainoa.
• tehdä käsilihasliikkeitä kolme kertaa viikossa. Allien pelossa pyysin isääni näyttämään muutamia liikkeitä, jotka kiinteyttävät käsivarsia. Pullistelevia lihaksia en tahdo, vaan jäntevyyttä, lujuutta.
• harrastaa rankkaa, monipuolista liikuntaa kaksi kertaa viikossa. Rullaluistelua, uimista, jumppaa, sulkapalloa, liikuntatunteja lukiossa, seinäkiipeilyä, hiihtoa, pitkänmatkanluistelua, ehkä jopa muutama salikäynti hypäreillä.

Yritän parhaani, jotta pitäisin kiinni suunnitelmasta. Olen nimittäin ennenkin laatinut tällaisia harjoitusohjelmia, eivätkä ne pitkään ole kestäneet opiskelun, koiran, teatteriharrastuksen, lukemisen ja kirjoittamisen viedessä aikaani. Harrastuksia minulla ei ole paljon, mutta mielenkiinnonkohteita aivan liikaa. Ehkä kuitenkin tällä kertaa...? Yrittänyttä ei laiteta. Suunnitelma astuu voimaan tästä viikosta alkaen.

Valmiina - paikoillanne - hep!

P.S. Tuo otsikossa mainittu päätä huimaava hymy oli peräisin jumppapaikan työntekijältä. Kyllä, kyseessä oli miespuolinen henkilö. Kyllä, hän oli hyvännäköinen. Kyllä, päätökseni lähteä myös ensi tiistaina jumppaan johtuu osittain (25%:sesti) hänestä. Pitäähän sitä nyt joku kannustin olla. ;)