...luonnon kalligrafia

Kun aamulla avasin verhot, jokin vilahti aivan näkökentän laidalla kadoten vajan taakse. Aavistus jostakin varjomaisen ketterästä ja kevyestä sipaisi puuterilumeen jälkensä, joita luin ulos astuessani. Ikkunani eteen painetut jäniksenaskeleet eivät olleet ainoat, jotka kulkivat hangella. Koko etupihamme on linnun-, oravan- ja rusakonjälkien kirjoma. Sirot, poukkoilevat ja kevyet merkit sivuavat ja risteävät toisiaan, menevät päällekkäin, kiemurtelevat kuin silmät kiinni raapustetut lauseet paperin yli.